Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun?

Voinko minä saada henkilökohtaista apua? Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, kun arjessa tarvitaan tukea. Oman elämän hallinta on perusoikeus, ei etuoikeus. Jos arjessa selviytyminen tuntuu haastavalta toimintarajoitteen tai vamman vuoksi, henkilökohtainen apu voi olla juuri se ratkaisu, joka mahdollistaa itsenäisen ja omannäköisen elämän. Tässä artikkelissa käymme selkeästi läpi, kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, miten sitä haetaan ja mitä tehdä, jos hakemus evätään.

Mitä henkilökohtainen apu tarkoittaa käytännössä?

Henkilökohtainen apu tarkoittaa sitä, että vaikeavammainen henkilö saa avustajan, joka toimii käytännön tukena arjessa. Avustaja auttaa niissä tehtävissä, joista henkilö ei itse selviydy vammansa tai sairautensa vuoksi, mutta päätökset tekee aina avun käyttäjä itse. Sinä määrität, mitä tehdään, milloin ja miten.

Käytännössä henkilökohtainen apu voi kattaa hyvin laajan kirjon arjen tilanteita. Se ei rajoitu pelkästään kotiin, vaan tuki ulottuu sinne, missä elämää eletään.

• Päivittäiset toiminnot, kuten pukeutuminen, peseytyminen ja ruokailu
• Työssäkäynti ja opiskelu
• Harrastukset ja vapaa-aika
• Yhteiskunnallinen osallistuminen ja asiointi
• Sosiaalinen kanssakäyminen

Tärkeintä on ymmärtää, että henkilökohtainen apu perustuu itsemääräämisoikeuteen. Avustaja ei tee päätöksiä puolestasi eikä ohjaa arkeasi, vaan mahdollistaa sen, että sinä voit elää juuri sellaista elämää kuin haluat.

Kenellä on lain mukaan oikeus henkilökohtaiseen apuun?

Vammaispalvelulain mukaan oikeus henkilökohtaiseen apuun on vaikeavammaisella henkilöllä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä apua päivittäisissä toiminnoissa, työssä, opiskelussa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus, eli hyvinvointialue on velvollinen järjestämään sen, kun edellytykset täyttyvät.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialue ei voi evätä palvelua vetoamalla esimerkiksi budjettirajoituksiin, jos oikeuden edellytykset täyttyvät. Tämä erottaa henkilökohtaisen avun monista muista sosiaalipalveluista.

Mitkä ovat tärkeimmät edellytykset?

Oikeuden syntymiseen vaikuttavat useat tekijät yhdessä. Keskeistä on, että avun tarve johtuu vammasta tai pitkäaikaisesta sairaudesta, ei esimerkiksi ikääntymisestä sinänsä. Lisäksi henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

• Vamma tai sairaus on pitkäaikainen tai etenevä
• Avun tarve on toistuvaa ja merkittävää
• Henkilö pystyy itse määrittelemään avun tarpeen ja sisällön
• Tarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä syistä

Ikäraja ei ole este, mutta avun tarpeen syyllä on merkitystä. Jos olet epävarma, täyttyvätkö omat edellytyksesi, kannattaa hakea arviointia rohkeasti, sillä tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti.

Miten henkilökohtaista apua haetaan ja mistä sitä saa?

Henkilökohtaista apua haetaan oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta kirjallisella hakemuksella. Prosessi etenee vaiheittain, ja sinulla on oikeus saada tukea hakemuksen täyttämisessä. Päätös on tehtävä kohtuullisessa ajassa hakemuksen jättämisestä.

Henkilökohtaista apua haetaan oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta kirjallisella hakemuksella. Prosessi etenee vaiheittain, ja sinulla on oikeus saada tukea hakemuksen täyttämisessä. Päätös on tehtävä kohtuullisessa ajassa hakemuksen jättämisestä.

Prosessi etenee käytännössä näin:

1. Teet kirjallisesti hakemuksen henkilökohtaisesta avusta hyvinvointialueellesi
2. Hyvinvointialue tekee palvelutarpeen arvioinnin, johon sinulla on oikeus osallistua
3. Saat kirjallisen päätöksen, jossa ilmenee myönnetty tuntimäärä kuukaudessa
4. Valitset palveluntuottajan tai sovit hyvinvointialueen kanssa järjestelytavasta
5. Palvelu käynnistyy ja avustaja aloittaa työnsä

Palvelu voidaan järjestää usealla eri tavalla. Yleisin on hyvinvointialueen ostopalvelu tai palveluseteli, jolloin palvelu on sinulle maksutonta. Voit myös toimia itse avustajasi työnantajana, jolloin sinulla on täysi päätösvalta avustajan valinnassa. Aana auttaa sinua hakemusprosessissa ja toimii palveluntuottajana sekä palvelusetelillä että ostopalveluna.

Mitä tapahtuu, jos oikeus henkilökohtaiseen apuun evätään?

Jos hyvinvointialue hylkää hakemuksesi, sinulla on aina oikeus hakea muutosta päätökseen. Kielteisestä päätöksestä voi valittaa ensin oikaisuvaatimuksella hyvinvointialueelle ja sen jälkeen hallinto-oikeuteen. Päätöksessä on oltava selkeät perustelut ja ohjeet muutoksenhakua varten.

Kielteinen päätös voi tuntua turhauttavalta, mutta älä jätä kielteistä päätöstä huomiotta, vaikka prosessi saattaa tuntua raskaalta. Oikaisuvaatimukset johtavat usein uuteen arviointiin, ja päätös voi muuttua, kun tilannettasi tarkastellaan uudelleen tai kun toimitat lisätietoja.

Mistä saa apua valitusprosessiin?

Et tarvitse asianajajaa muutoksenhakuun, mutta tuki on hyödyllistä. Apua saat muun muassa seuraavista paikoista:

• Vammaisjärjestöt, kuten Invalidiliitto tai Kehitysvammaliitto
• Sosiaaliasiamiehen palvelut, jotka ovat maksuttomia
• Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä
• Palveluntuottaja, kuten Aana, joka voi auttaa prosessin selvittämisessä

Muista, että kielteinen päätös ei ole lopullinen vastaus. Tilanteesi voi myös muuttua, jolloin voit hakea palvelua uudelleen. Oman elämän hallinta ja itsenäinen arki ovat oikeuksia, joista kannattaa pitää kiinni.

Tämä artikkeli on osa sarjaa, jossa käsittelemme henkilökohtaista apua ja omaishoitoa eri näkökulmista.

Sinun arkesi on meille tärkein. Aana auttaa sinua löytämään ratkaisut, jotka tekevät arjestasi sujuvampaa ja turvallisempaa.

Lue lisää aiheesta ja syvennä ymmärrystäsi:

• Tutustu muihin artikkeleihimme henkilökohtaisesta avusta ja omaishoidosta

Ota rohkeasti yhteyttä: 029 029 6000 tai sähköpostitse info@aana.fi. Autamme sinua löytämään juuri sinulle sopivan ratkaisun.