Omaishoitajan arki on usein täynnä rakkautta ja merkityksellisiä hetkiä, mutta samalla se on vaativaa ja sitovaa työtä. Moni meistä huolehtii läheisestään päivittäin ilman virallista omaishoitajan statusta, kantaen vastuuta, joka kasvaa vähitellen. Tänään, kansainvälisenä itsestä huolehtimisen päivänä (International Self-Care Day), pysähdymme tärkeän kysymyksen äärelle: miten sinä voit?
Päivämäärä 24.7. muistuttaa meitä siitä, että itsestä huolehtimisen tulisi olla läsnä 24/7 – vuoden jokaisena päivänä. Omaishoitajalle tämä on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Kun huoli läheisestä täyttää mielen, omat tarpeet jäävät helposti toiseksi. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että omaishoitajan jaksaminen on suoraan yhteydessä hoidettavan hyvinvointiin. Levänneenä olet läsnä olevampi ja kärsivällisempi.
Tunnista uupumisen merkit ajoissa
Uupuminen ei tule yhdessä yössä. Se hiipii hitaasti, ja usein huomaat sen vasta, kun voimavarat ovat jo loppumaisillaan. Omaishoitajan uupuminen näyttäytyy monin eri tavoin, eikä se aina tunnu ”väsymykseltä” perinteisessä mielessä.
Yksi selkeimmistä merkeistä on se, että asiat, joista ennen nautit, eivät enää kiinnosta. Harrastukset jäävät, ystävät etääntyvät ja arki kapenee pelkäksi hoitotyöksi. Tähän liittyy usein myös tunne, ettei ole oikeutta pitää taukoa tai pyytää apua, koska ”muutkin selviävät”.
Fyysisiä ja henkisiä varoitusmerkkejä
Kehosi ja mielesi viestivät uupumisesta monin tavoin. Kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, tunnistatko itsessäsi joitakin näistä merkeistä:
- Jatkuva väsymys, joka ei hellitä nukkumallakaan
- Ärtyneisyys tai tunne, että ”pinna on kireällä” jatkuvasti
- Unihäiriöt tai vaikeus rauhoittua iltaisin
- Fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, selkäkipuja tai vatsakipuja
- Tunne, että olet yksin vastuussa kaikesta
- Syyllisyyden tunne, vaikka teet parhaasi
- Huoli siitä, mitä tapahtuu, jos sinä et pysty jatkamaan
Nämä merkit eivät tarkoita, että olet epäonnistunut. Ne kertovat siitä, että olet kantanut liikaa liian kauan. Omaishoitajan uupuminen on inhimillinen reaktio ylikuormitukseen, ei heikkous.
Miten tukea voi järjestää?
Omaishoidon tilanteet ovat aina yksilöllisiä, ja siksi myös tuen täytyy joustaa elämäntilanteesi mukaan. Voit hyödyntää hyvinvointialueen tarjoamia lakisääteisiä vapaita tai järjestää tukea omakustanteisesti juuri silloin, kun huomaat tarvitsevasi hengähdystauon.
Tärkeintä on tietää, että apua on saatavilla monessa muodossa, ja sitä voi hakea, vaikka omaishoitosopimusta ei olisikaan.
Kun haluat pitää vapaata tai sairastut itse, on tärkeää tietää, että läheisesi arki jatkuu turvallisesti. Aana Sijaistaja tuo rinnalle luotettavan tekijän, joka huolehtii läheisestäsi tutun rytmin mukaisesti. Sijaistaja on usein helpoin tapa aloittaa ulkopuolisen avun käyttö ja varmistaa, ettei arki pysähdy yllättävissäkään tilanteissa.
Aina kyse ei ole kokonaisista vapaapäivistä, vaan pienemmästä helpotuksesta päivittäisiin askareisiin. Aana Arjen Tuki on suunniteltu auttamaan esimerkiksi kodinhoidossa, siivouksessa tai ruokailussa. Kun joku muu hoitaa käytännön työt, sinulle jää enemmän aikaa olla läheisesi kanssa ilman hoitovastuun painetta. Jos tarve on se, että läheisesi pääsee ulkoilemaan tai asioimaan turvallisesti, niin Aana Liikkumistuki mahdollistaa harrastukset, asioinnin ja ulkoilun silloinkin, kun oma aikasi ei riitä. Välillä voi olla tarve seuralle tai länäololle ja näissä tilnateisssa Aana Rinnalla tarjoaa merkityksellistä seuraa ja läsnäoloa.
Mitä apu maksaa?
Moni pohtii, onko ulkopuolinen ammattimainen apu liian kallista. Palveluita voi kuitenkin käyttää joustavasti tarpeen mukaan, ja ne voivat olla sijoitus, joka säästää suuremmalta uupumukselta. Voit arvioida kustannusta helposti hintalaskurillamme.
Itsesi hoitaminen on välttämättömyys
Mm. Ilmarisen työnantaja-ohjeistukset muistuttavat, että henkilökohtaisen avustajan työnantajana tai omaishoitajana toimiessa vastuu on suuri, mutta omasta kunnosta huolehtiminen on edellytys vastuun kantamiselle. Pienikin hengähdys voi olla suuri helpotus. Salli itsellesi hetki ilman syyllisyyttä – se on parasta, mitä voit läheisellesi tehdä.
Ota yhteyttä ja keskustellaan tilanteestanne:
029 029 6000
info@aana.fi
Usein kysytyt kysymykset:
Mitä teen, jos läheiseni vastustaa ulkopuolista apua?
On luonnollista, että läheinen voi aluksi vastustaa ulkopuolista apua. Usein auttaa, kun aloitetaan pienin askelin, esimerkiksi avustaja tulee ensin auttamaan vain kodinhoidossa. Kun avustaja tulee tutuksi ja luottamus syntyy, on helpompi ottaa vastaan myös henkilökohtaisempaa apua.
Voiko apua saada, vaikka en ole virallinen omaishoitaja?
Kyllä. Aana auttaa kaikkia läheisestään huolehtivia. Et tarvitse virallista päätöstä tai statusta voidaksesi palkata avustajaa tai hyödyntää palveluitamme omakustanteisesti.
Miten Aana Sijaistaja eroaa muista palveluista?
Sijaistaja on suunniteltu nimenomaan turvaamaan jatkuvuus silloin, kun vakituinen hoitaja tai avustaja on estynyt. Se poistaa stressin sijaisen etsimisestä ja varmistaa, että saat pidettyä tärkeät vapaapäiväsi ja saat aikaa omien asioittesi hoitamiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Miten voin hakea virallista omaishoitajan statusta, ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Virallinen omaishoitajan status haetaan oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Prosessi alkaa yhteydenotolla ja tilanteen arvioinnilla, jonka perusteella päätetään omaishoitosopimuksesta ja siihen liittyvistä tuista, kuten hoitopalkkiosta ja lakisääteisistä vapaapäivistä. Statuksen saaminen ei tarkoita, että arki muuttuu kerralla, mutta se avaa oven konkreettisiin etuihin ja tukipalveluihin, joihin sinulla on lain mukaan oikeus.
Voiko apua saada, vaikka minulla ei ole virallista omaishoitosopimusta?
Kyllä, apua voi ja kannattaa hakea myös ilman virallista sopimusta. Yksityiset kotipalvelut, vertaistukiryhmät ja monet järjestöjen tarjoamat palvelut ovat kaikkien saatavilla riippumatta siitä, onko tilanne virallisesti rekisteröity. Myös hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä voi auttaa kartoittamaan vaihtoehtoja, vaikka omaishoitosopimusta ei vielä olisi.
Miten otan puheeksi uupumiseni läheiseni kanssa ilman, että hän tuntee olevansa taakka?
Avain on siirtää fokus omasta jaksamisesta yhteiseen hyvinvointiin: sen sijaan että sanot ’en enää jaksa’, voit sanoa ’haluan huolehtia sinusta mahdollisimman hyvin, ja siihen tarvitsen myös itse tukea’. Konkreettinen ehdotus, kuten ’kokeillaan kotipalvelua muutaman kerran viikossa’, tekee keskustelusta helpomman kuin pelkkä tunteen ilmaiseminen. Muistuta myös itsellesi, että avun hakeminen on teko, joka hyödyttää molempia.
Kuinka nopeasti tilapäistä apua on saatavilla, jos tilanne on akuutti?
Yksityiset kotipalvelut, kuten Aanan tarjoamat palvelut, ovat usein julkisia palveluja joustavampia ja nopeammin saatavilla myös lyhyellä varoitusajalla. Akuutissa tilanteessa, kuten oman sairastumisen kohdalla, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan palveluntarjoajaan ja kertoa tilanteen kiireellisyys. Tästä syystä on viisasta selvittää sopivat palvelut etukäteen, ennen kuin kriisi on päällä.
Mitä jos läheiseni ei halua, että kodin ulkopuolinen hoitaja tulee auttamaan?
Tämä on hyvin yleinen tilanne, ja se vaatii kärsivällisyyttä. Usein vastarinta liittyy pelkoon tuntemattomasta tai yksityisyyden menettämisestä, ei niinkään itse avusta. Voi auttaa aloittaa pienestä, esimerkiksi kodinhoitoapu ennen henkilökohtaisempaa hoitoa, ja antaa läheiselle aikaa totuttautua uuteen ihmiseen. Ammattilainen osaa usein lähestyä tilannetta tavalla, joka tuntuu hoidettavasta turvalliselta.
Onko olemassa vertaistukiryhmiä omaishoitajille, ja miten ne löytää?
Vertaistukiryhmiä järjestävät muun muassa Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Caritas ja monet seurakunnat sekä hyvinvointialueet ympäri Suomen. Ryhmiä löytää helposti internetistä hakemalla ’omaishoitajien vertaistukiryhmä’ oman paikkakunnan nimellä, tai kysymällä suoraan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Myös verkossa toimivat ryhmät ovat hyvä vaihtoehto, jos liikkuminen tai aikataulut tekevät fyysiseen ryhmään osallistumisen vaikeaksi.
Miten huolehdin omasta jaksamisestani pitkällä aikavälillä, ei vain kriisitilanteissa?
Pitkäjänteinen jaksaminen rakentuu pienistä, säännöllisistä teoista: pidä kiinni omista vapaapäivistäsi, käytä tukipalveluja ennakoivasti eikä vasta kun olet jo uupunut, ja pidä yllä vähintään yhtä sosiaalista suhdetta tai harrastusta kodin ulkopuolella. Säännöllinen keskustelu esimerkiksi oman lääkärin tai sosiaalityöntekijän kanssa auttaa tunnistamaan kuormituksen kasvun ajoissa. Muista, että omaishoitajan rooli voi kestää vuosia, joten kestävä tahti on tärkeämpää kuin täydellinen suoritus joka päivä.
