Henkilökohtainen apu on monelle vaikeavammaiselle ihmiselle se ratkaisu, joka mahdollistaa omannäköisen elämän omassa kodissa. Silti palvelu jää usein hakematta, koska hakuprosessi tuntuu monimutkaiselta tai omat oikeudet ovat epäselvät. Tämä opas selkeyttää, mitä henkilökohtainen apu tarkoittaa käytännössä, kenelle se kuuluu ja miten pääset alkuun.
Henkilökohtainen avustaja ei tee puolestasi päätöksiä eikä määrittele arkeasi. Avustaja on rinnallasi silloin, kun tarvitset käytännöllistä tukea. Sinä päätät, me mahdollistamme.
Kenelle henkilökohtainen apu on tarkoitettu?
Henkilökohtainen apu on vaikeavammaisille henkilöille kuuluva subjektiivinen oikeus. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää palvelu, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Oikeus ei riipu iästä, diagnoosista tai siitä, minkälainen vamma on kyseessä.
Käytännössä henkilökohtainen apu on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeavammaisuuden vuoksi välttämätön tarve toisen ihmisen avulle päivittäisissä toiminnoissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Avun tarve ei saa johtua pääasiassa ikääntymisestä, mutta vammaisuus ja ikääntyminen voivat esiintyä yhtä aikaa. Jos sinulla on epäselvyyttä siitä, kuulutko palvelun piiriin, kannattaa asia selvittää hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa.
Mitä vaikeavammaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä?
Vaikeavammaisuus ei viittaa yksittäiseen diagnoosiin, vaan siihen, kuinka paljon vamma tai sairaus rajoittaa toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Vamma voi olla fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen. Ratkaisevaa on se, että avun tarve on pitkäaikainen ja merkittävä.
Tärkeää on myös se, että henkilökohtainen apu tukee nimenomaan sinun omia tavoitteitasi ja valintojasi. Avustaja ei ole hoitaja perinteisessä merkityksessä, vaan henkilö, joka auttaa sinua toteuttamaan sitä elämää, jonka itse haluat elää. Sinä päätät, haluatko avun aamuisin vai iltaisin, kotona vai ulkona, yksin vai seurassa. Avustaja on siinä rinnalla.
Mitä henkilökohtainen apu käytännössä sisältää?
Henkilökohtainen apu muotoutuu jokaisen ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Se voi kattaa hyvin erilaisia tilanteita arjessa.
Avustaminen voi sisältää muun muassa:
- Päivittäiset toiminnot kuten pukeutuminen, hygienian hoito ja ruokailu
- Kodin ulkopuolella liikkuminen ja asiointi
- Työssä tai opiskelussa tarvittava tuki
- Harrastukset ja sosiaalinen elämä
- Yhteiskunnallinen osallistuminen, kuten kokouksiin tai tapahtumiin osallistuminen
Henkilökohtainen apu ei korvaa lääketieteellistä hoitoa tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Se on käytännöllinen tuki, jonka avulla voit tehdä asioita, jotka muuten jäisivät tekemättä. Avun sisältö ja laajuus kirjataan aina yksilölliseen palvelusuunnitelmaan.
Näin haet henkilökohtaista apua
Henkilökohtaisen avun hakeminen voi tuntua byrokraattiselta, mutta prosessi etenee selkeiden vaiheiden kautta. Hakemus tehdään oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin.
- Ota yhteyttä hyvinvointialueesi vammaispalveluihin. Voit soittaa, lähettää sähköpostia tai käydä paikan päällä. Kerro tilanteestasi ja pyydä arviointikäyntiä.
- Palvelutarpeen arviointi. Sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen arvioi tilanteesi kotikäynnillä tai tapaamisessa. Tässä vaiheessa on tärkeää kertoa avoimesti, mihin tarvitset tukea.
- Palvelusuunnitelma laaditaan. Yhdessä sinun kanssasi kirjataan ylös, millaista apua tarvitset ja kuinka paljon tunteja kuukaudessa.
- Päätös tehdään. Hyvinvointialue tekee kirjallisen päätöksen. Jos päätös on myönteinen, saat tietyn tuntimäärän kuukaudessa.
- Palveluntuottaja valitaan. Voit valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymistä vaihtoehdoista. Aana toimii palvelusetelituottajana ja ostopalvelun tuottajana, joten voit valita Aanan palveluntuottajaksesi.
Jos päätös tuntuu epäoikeudenmukaiselta, sinulla on oikeus hakea siihen muutosta. Tähän prosessiin voi pyytää apua esimerkiksi sosiaalityöntekijältä tai vammaisjärjestöiltä. Et jää tässäkään yksin.
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat
Kun päätös henkilökohtaisesta avusta on myönnetty, hyvinvointialue voi järjestää palvelun useammalla eri tavalla. Sopiva vaihtoehto riippuu siitä, kuinka paljon haluat itse olla mukana avustajan arjessa, ja sinun mielipiteesi on tässä keskeinen.
Palveluseteli tai ostopalvelu
Hyvinvointialue voi ostaa palvelun palveluntuottajalta palvelusetelillä tai ostopalveluna. Tässä mallissa sinulle ei synny suoria kustannuksia. Voit valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymästä listasta. Aana toimii sekä palvelusetelituottajana että ostopalvelun tuottajana, joten voit valita Aanan palveluntuottajaksesi. Aana huolehtii rekrytoinnista, sopimuksista ja hallinnosta. Sinä kerrot, mitä teet ja milloin tarvitset apua.
Työnantajamalli
Työnantajamallissa vammainen henkilö palkkaa avustajan itse ja vastaa työnantajavelvoitteista, kuten palkanmaksusta ja työsopimuksista. Tämä antaa vapauden valita juuri itselle sopivan avustajan, mutta hallinnolliset velvoitteet ovat hakijan omalla vastuulla. Aana ei toimi työnantajamallilla. Aanan kanssa sinun ei tarvitse hoitaa näitä asioita itse. Jos kuitenkin käytät työnantajamallia ja oma avustajasi on estynyt, Aana Sijaistaja -palvelu turvaa arjen jatkuvuuden myös yllättävissä tilanteissa.
Kannattaa selvittää oman hyvinvointialueesi käytännöt, sillä järjestämistavat voivat vaihdella alueittain. Tutustu, miten Aana auttaa sinua löytämään juuri sinulle sopivan ratkaisun.
Henkilökohtainen apu ja kotona asumisen tukeminen
Yksi keskeisimmistä tavoitteista henkilökohtaisessa avussa on mahdollistaa turvallinen ja arvokas elämä omassa kodissa. Kotona asuminen ei tarkoita selviytymistä yksin, vaan sitä, että saat tarvitsemasi tuen siellä, missä elämäsi tapahtuu.
Kun arki sujuu omassa kodissa, se tukee myös henkistä hyvinvointia. Tuttu ympäristö, omat tavarat ja arkirutiinit ovat tärkeitä ankkureita. Henkilökohtainen avustaja ei muuta tätä ympäristöä, vaan sulautuu siihen tavalla, joka tukee sinun valitsemaasi elämäntapaa.
Joskus tarvitaan myös muita tukimuotoja, kuten apuvälineitä, kodin muutostöitä tai tilapäistä apua äkillisissä tilanteissa. Aana Tilapäisapu tuo nopeaa apua silloin, kun arki yllättäen kuormittuu. Nämä palvelut voivat täydentää toisiaan niin, että kotona asuminen on mahdollista myös silloin, kun toimintakyky vaihtelee.
Itsenäinen asuminen ei edellytä, että pärjäät kaikessa yksin. Se tarkoittaa, että sinulla on mahdollisuus tehdä omat valintasi ja elää omaa elämääsi. Henkilökohtainen apu on yksi tärkeimmistä välineistä tämän mahdollistamisessa. Palvelumme on suunniteltu juuri tätä ajatellen.
Jos sinulla on kysyttävää tai haluat selvittää, miten henkilökohtainen apu voisi tukea juuri sinun arkeasi, olet tervetullut ottamaan yhteyttä. Et jää yksin tämän kanssa. Tavoitat meidät puhelimitse numerosta 029 029 6000 tai sähköpostilla info@aana.fi. Yhteystiedot löydät myös verkkosivuiltamme.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka monta tuntia henkilökohtaista apua voi saada kuukaudessa?
Tuntimäärä määräytyy yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella, eikä sille ole laissa säädettyä ylärajaa. Vammaispalvelulaki edellyttää, että tunteja myönnetään riittävästi tarpeeseen nähden – minimissään 10 tuntia kuukaudessa, jos tarve on vähäisempi. Käytännössä tuntimäärä kirjataan palvelusuunnitelmaan ja sitä voidaan tarkistaa, jos elämäntilanteesi tai avuntarpeesi muuttuu.
Mitä teen, jos hyvinvointialue hylkää hakemukseni?
Sinulla on aina oikeus hakea muutosta kielteiseen päätökseen. Ensimmäinen askel on pyytää kirjallinen päätös perusteluineen, jonka jälkeen voit tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueen sosiaalihuollon oikaisuvaatimustoimielimelle. Apua valitusprosessiin saat esimerkiksi vammaisjärjestöiltä, kuten Vammaisfoorumilta tai Kehitysvammaisten Tuelta, sekä sosiaalityöntekijältä – älä siis luovuta ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen.
Voiko avustaja auttaa myös matkoilla tai ulkomailla?
Kyllä, henkilökohtainen apu voi periaatteessa ulottua myös matkustamiseen, sillä laki ei rajaa avustamista pelkästään kotiympäristöön. Käytännön toteutus ja kustannusten korvaaminen matkojen osalta vaihtelevat hyvinvointialueittain, joten asiasta kannattaa sopia erikseen oman sosiaalityöntekijän kanssa ennen matkaa. Tärkeintä on, että matkailu tai vapaa-ajan vietto ei saa jäädä toteutumatta pelkästään avustuksen puuttumisen vuoksi.
Miten löydän sopivan avustajan, jos valitsen työnantajamallin?
Työnantajamallissa voit rekrytoida avustajan itse esimerkiksi ilmoittamalla avoimesta paikasta TE-palveluiden sivuilla, sosiaalisessa mediassa tai vammaispalvelujen kautta. Monet löytävät avustajan myös lähipiiristä tai vammaisjärjestöjen verkostojen kautta. Tärkeintä on, että avustaja sopii juuri sinulle – hyvä kemian löytyminen ja luottamus ovat arjen sujumisen kannalta ratkaisevia tekijöitä.
Mitä tapahtuu, jos avustajani sairastuu äkillisesti?
Tämä on yksi työnantajamallin yleisimmistä käytännön haasteista, ja siihen kannattaa varautua etukäteen. Monilla palveluntuottajilla, kuten Aanalla, on tarjolla varahenkilöpalvelu, joka turvaa avun saannin myös yllättävissä tilanteissa. Jos käytät hyvinvointialueen järjestämää palvelua ostopalveluna tai palvelusetelillä, palveluntuottaja vastaa sijaisjärjestelyistä – tämä on yksi syy, miksi moni valitsee tämän mallin.
Voiko henkilökohtainen apu ja omaishoidon tuki olla käytössä yhtä aikaa?
Kyllä, nämä kaksi tukimuotoa voivat täydentää toisiaan, mutta niiden yhteensovittamisessa on tärkeää olla tarkkana. Omaishoitaja ei voi toimia samaan aikaan palkatun henkilökohtaisen avustajan roolissa samalle henkilölle, mutta molemmat tukimuodot voivat olla käytössä rinnakkain eri tarpeisiin. Selvitä oman hyvinvointialueesi käytännöt sosiaalityöntekijän kanssa, jotta saat kokonaistilanteesi kannalta parhaan mahdollisen tukipaketin.
Miten valmistautua palvelutarpeen arviointikäyntiin?
Arviointikäyntiä varten kannattaa miettiä etukäteen, mihin kaikkiin arjen tilanteisiin tarvitset apua – älä aliarvioi tarpeitasi tai yritä selviytyä paremmin kuin todellisuudessa pärjäät. Voit kirjoittaa ylös konkreettisia esimerkkejä tyypillisestä päivästäsi ja siitä, missä kohtaa apu olisi tarpeen. Halutessasi voit pyytää läheistä tai vammaisjärjestön edustajaa mukaan tueksi – sinulla on oikeus saada tukihenkilö arviointikäynnille.
